Pääsivulle

Yhdysmerkki

Yhdysmerkki erottaa numeron, kirjaimen, kielen sanan ja muun kieliaineksen muusta sanasta.[1], [2]

• jaa-ääni, ahaa-elämys, mennä-verbi

Jos yhdysosan alkuosa on sanaliitto, se erotetaan loppuosasta väliviivalla. Ennen väliviivaa jätetään tällöin tyhjä lyönti. [2]

• mies ja ääni -periaate, antaa mennä -tyyli, Seitsemän päivää -lehti, Nissan Micra -merkkinen auto. F 1 -kilpailu, E 4 -tie, GSM 1800 -järjestelmä.

Yhdysmerkkiä käytetään, kun yhdyssanan osana on erisnimi.[2]

• Matti-setä, Suomi-tietous, natsi-Saksa, pikku-Laura

Erisnimi yhdyssanan alkuosana voi olla myös genetiivimuotoinen. Genetiivi ei ilmaise omistajaa vain paikkaa:[2]

• Ranskan-matka, Ruotsin-laiva (myös ruotsinlaiva). (Vertaa Ruotsin laiva, jossa genetiivi ilmaisisi omistajaa.)

Rakennusten, jokien yms. nimissä yhdyssanan alkuosana on erisnimi. Näihin tulee yhdysmerkki, jos niiden jälkiosa ei kuulu nimeen. Muuten kirjoitetaan ilman yhdysmerkkiä, jos jälkiosakin kuuluu nimeen:[2]

• Finlandia-talo (talon nimi on Finlandia)
• Rein-virta (virran eli joen nimi on Rein)
• Minnansali (salin nimi on Minnansali, ei Minna)
• Kuopiohalli (hallin nimi on Kuopiohalli, ei Kuopio)
• Warkaussali (salin nimi on Warkaussali, ei Warkaus)

Ulkomaan paikannimissä perusosat usein kuuluvat erisnimeen, joten yhdysmerkkiä ei käytetä:[2]

• Kuollutmeri, Kanariansaaret, Karjalankannas, Bodomjärvi

Lähteet

[1] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Välimerkit

[2] Kirjoittajan ABC-kortti - kirjoitusviestinnän verkkokurssi: Yhdysmerkki